Thinking, Fast and Slow

1. Järjestelmä 1 ja Järjestelmä 2: Kaksi ajattelutapaa

"Järjestelmä 1 toimii automaattisesti ja nopeasti, vaatii vähän tai ei lainkaan vaivannäköä eikä tunne vapaaehtoista kontrollia. Järjestelmä 2 kohdistaa huomion vaativiin henkisiin toimintoihin, jotka sitä vaativat, mukaan lukien monimutkaiset laskelmat."

Kaksiprosessiteoria. Mielemme toimii kahden erillisen järjestelmän avulla: Järjestelmä 1 (nopea, intuitiivinen ja emotionaalinen) ja Järjestelmä 2 (hitaampi, harkitsevampi ja looginen). Järjestelmä 1 tuottaa jatkuvasti vaikutelmia, tunteita ja intuitioita ilman tietoista tietoisuuttamme. Se vastaa taidoista, kuten auton ajamisesta tyhjällä tiellä tai tunteiden tunnistamisesta kasvojen ilmeistä.

Kognitiivinen kuormitus. Järjestelmä 2 puolestaan kutsutaan monimutkaisempiin henkisiin tehtäviin, jotka vaativat keskittymistä ja vaivannäköä, kuten matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen tai tuntemattomien tilanteiden navigointiin. Vaikka Järjestelmä 2 uskoo olevansa vastuussa, se usein laiskasti hyväksyy Järjestelmä 1:n vaikutelmat ja intuitiot ilman tarkastelua.

Järjestelmä 1:n ominaisuudet:

• Automaattinen ja vaivaton
• Aina päällä
• Tuottaa vaikutelmia ja tunteita
• Sisältää synnynnäisiä taitoja ja opittuja assosiaatioita

Järjestelmä 2:n ominaisuudet:

• Vaivalloinen ja harkittu
• Kohdistaa huomion
• Tekee valintoja ja päätöksiä
• Voi ohittaa Järjestelmä 1:n, mutta vaatii vaivannäköä

2. Kognitiivinen helppous ja ymmärryksen illuusio

"Yleinen 'vähimmän vaivan laki' koskee sekä kognitiivista että fyysistä ponnistelua. Laki väittää, että jos on useita tapoja saavuttaa sama tavoite, ihmiset lopulta kallistuvat vähiten vaativaan toimintatapaan."

Kognitiivinen helppous. Aivomme ovat viritetyt suosimaan tietoa, joka on helppo käsitellä. Tämä mieltymys johtaa kognitiivisen helppouden tilaan, jossa asiat tuntuvat tutuilta, tosilta, hyviltä ja vaivattomilta. Vastakohtana kognitiivinen rasitus ilmenee, kun kohtaamme tietoa, joka on vaikea käsitellä, mikä johtaa lisääntyneeseen valppauteen ja skeptisyyteen.

WYSIATI-periaate. "Mitä näet, on kaikki mitä on" (WYSIATI) on keskeinen piirre Järjestelmä 1:n ajattelussa. Se viittaa taipumukseemme tehdä arvioita pelkästään helposti saatavilla olevan tiedon perusteella, usein sivuuttaen mahdollisuuden puuttuvaan tai tuntemattomaan tietoon. Tämä periaate myötävaikuttaa:

• Liialliseen itsevarmuuteen arvioissamme
• Epäselvyyden laiminlyöntiin ja epäilyn tukahduttamiseen
• Liialliseen johdonmukaisuuteen menneisyyden tapahtumien selityksissä (jälkiviisausharha)

Ymmärryksen illuusio syntyy mielemme kyvystä rakentaa johdonmukaisia tarinoita rajallisesta tiedosta, mikä usein johtaa yksinkertaistettuihin selityksiin monimutkaisista ilmiöistä.

3. Ankkurointivaikutus: Kuinka alkuperäinen tieto muokkaa arvioita

"Ankkurointivaikutus ei ole utelias havainto ihmisten vastauksista melko keinotekoisiin kokeisiin; se on ihmisen arvioinnin kaikkialla läsnä oleva piirre."

Ankkurointi määriteltynä. Ankkurointivaikutus on kognitiivinen harha, jossa alkuperäinen tieto (ankkuri) vaikuttaa suhteettomasti myöhempiin arvioihin. Tämä vaikutus ilmenee eri aloilla, mukaan lukien:

• Numeeriset arviot
• Hintaneuvottelut
• Päätöksenteko epävarmoissa tilanteissa

Ankkuroinnin mekanismit. Kaksi ensisijaista mekanismia myötävaikuttaa ankkurointivaikutukseen:

1. Riittämätön säätö: Ihmiset aloittavat ankkurista ja tekevät säätöjä, mutta nämä säädöt ovat yleensä riittämättömiä.
2. Priming-vaikutus: Ankkuri aktivoi siihen sopivaa tietoa, mikä vaikuttaa lopulliseen arvioon.

Esimerkkejä ankkuroinnista arjessa:

• Vähittäishinnat (esim. "Oli 100 €, nyt 70 €!")
• Palkkaneuvottelut
• Kiinteistöarviot
• Oikeudelliset tuomioiden päätökset

Ankkurointivaikutuksen lieventämiseksi on tärkeää aktiivisesti etsiä vaihtoehtoista tietoa ja näkökulmia sekä olla tietoinen mahdollisista ankkureista päätöksentekoprosesseissa.

4. Saatavuusheuristiikka: Arviointi muistamisen helppouden perusteella

"Saatavuusheuristiikka, kuten muutkin arvioinnin heuristiikat, korvaa yhden kysymyksen toisella: haluat arvioida luokan kokoa tai tapahtuman esiintymistiheyttä, mutta raportoit vaikutelman siitä, kuinka helposti esimerkit tulevat mieleen."

Saatavuus selitettynä. Saatavuusheuristiikka on henkinen oikotie, joka perustuu välittömiin esimerkkeihin, jotka tulevat mieleen arvioitaessa tiettyä aihetta, käsitettä, menetelmää tai päätöstä. Yleensä yliarvioimme sellaisten tapahtumien todennäköisyyden, jotka ovat helposti muistettavissa, usein niiden elävyyden tai tuoreuden vuoksi.

Saatavuudesta johtuvat harhat. Tämä heuristiikka voi johtaa useisiin arviointiharhoihin:

• Epätodennäköisten tapahtumien yliarviointi, jotka ovat helposti kuviteltavissa tai äskettäin koettuja
• Yleisten mutta vähemmän mieleenpainuvien tapahtumien aliarviointi
• Vääristynyt riskikäsitys median kattavuuden tai henkilökohtaisten kokemusten perusteella

Saatavuuteen vaikuttavat tekijät:

• Tapahtumien tuoreus
• Emotionaalinen vaikutus
• Henkilökohtainen merkitys
• Median kattavuus

Saatavuusheuristiikan vastustamiseksi on tärkeää etsiä objektiivisia tietoja ja tilastoja sen sijaan, että luottaisi pelkästään helposti muistettaviin esimerkkeihin tai henkilökohtaisiin kokemuksiin.

5. Liiallinen itsevarmuus ja pätevyyden illuusio

"Yksilöiden luottamus uskomuksiinsa riippuu enimmäkseen siitä, kuinka laadukkaan tarinan he voivat kertoa siitä, mitä he näkevät, vaikka he näkisivät vähän."

Liiallinen itsevarmuusharha. Ihmiset yleensä yliarvioivat omia kykyjään, tietojaan ja ennusteidensa tarkkuutta. Tämä liiallinen itsevarmuus johtuu:

• Pätevyysilluusio: Taipumuksemme uskoa, että arviomme ovat tarkkoja, vaikka todisteet viittaisivat toisin
• Jälkiviisausharha: Taipumus nähdä menneet tapahtumat ennustettavampina kuin ne todellisuudessa olivat

Liiallisen itsevarmuuden seuraukset. Tämä harha voi johtaa:

• Huonoon päätöksentekoon eri aloilla (esim. sijoitukset, liiketoimintastrategiat)
• Riskien aliarviointiin
• Epäonnistumiseen valmistautua riittävästi mahdollisiin negatiivisiin lopputuloksiin

Strategiat liiallisen itsevarmuuden lieventämiseksi:

• Etsiä vastakkaisia todisteita
• Harkita vaihtoehtoisia selityksiä
• Käyttää tilastollista ajattelua ja peruslukuja
• Kannustaa monipuolisia näkökulmia päätöksentekoprosesseissa

Tietämyksemme rajojen ja monien tilanteiden epävarmuuden tunnistaminen voi johtaa realistisempiin arvioihin ja parempaan päätöksentekoon.

6. Intuitio vs. kaavat: Milloin luottaa asiantuntija-arvioon

"Tutkimus viittaa yllättävään johtopäätökseen: ennustetarkkuuden maksimoimiseksi lopulliset päätökset tulisi jättää kaavoille, erityisesti matalan pätevyyden ympäristöissä."

Intuition rajoitukset. Vaikka asiantuntijan intuitio voi olla arvokasta tietyissä yhteyksissä, tutkimukset osoittavat, että yksinkertaiset tilastolliset kaavat usein ylittävät asiantuntija-arviot, erityisesti:

• Monimutkaisissa tai epävarmoissa ympäristöissä
• Tilanteissa, joissa on useita muuttujia huomioitavana
• Tulevien lopputulosten ennustamisessa

Pätevän intuition ehdot. Asiantuntijan intuitio on todennäköisimmin luotettavaa, kun:

1. Ympäristö on riittävän säännöllinen ollakseen ennustettavissa
2. On mahdollisuus pitkäaikaiseen harjoitteluun ja palautteeseen

Esimerkkejä, joissa kaavat ylittävät intuition:

• Lääketieteelliset diagnoosit
• Työntekijöiden suorituskyvyn ennustaminen
• Taloudelliset ennusteet
• Korkeakoulujen valintapäätökset

Päätöksenteon parantamiseksi organisaatioiden tulisi harkita tilastomallien ja algoritmien käyttöä mahdollisuuksien mukaan, samalla hyödyntäen ihmisen asiantuntemusta tehtävissä, jotka vaativat kontekstuaalista ymmärrystä, luovuutta tai eettisiä näkökulmia.

7. Tappion välttäminen ja omistajuusvaikutus

"Tappion välttämisen suhde on arvioitu useissa kokeissa ja on yleensä välillä 1,5–2,5."

Tappion välttäminen määriteltynä. Tappion välttäminen on taipumus kokea menetyksen tuska voimakkaammin kuin samanarvoisen voiton ilo. Tällä psykologisella periaatteella on laaja-alaisia vaikutuksia eri aloilla:

• Talous ja rahoitus
• Markkinointi ja kuluttajakäyttäytyminen
• Päätöksenteko epävarmuuden alla

Omistajuusvaikutus. Läheisesti liittyen tappion välttämiseen, omistajuusvaikutus on taipumuksemme yliarvostaa asioita yksinkertaisesti siksi, että omistamme ne. Tämä johtaa:

• Haluttomuuteen vaihtaa tai myydä omistettuja esineitä
• Korkeampiin pyyntihintoihin myyjiltä verrattuna ostajien maksuhalukkuuteen

Tappion välttämiseen ja omistajuusvaikutukseen vaikuttavat tekijät:

• Emotionaalinen kiintymys
• Omistajuuden tunne
• Vertailukohdat ja odotukset

Näiden harhojen ymmärtäminen voi auttaa yksilöitä ja organisaatioita tekemään rationaalisempia päätöksiä, erityisesti neuvotteluissa, sijoituksissa ja hinnoittelustrategioissa.

8. Kehystäminen: Kuinka esitystapa vaikuttaa päätöksentekoon

"Ongelman esittäminen ohjaa asiaankuuluvan ennakkotapauksen valintaa, ja ennakkotapaus puolestaan kehystää ongelman ja siten vaikuttaa ratkaisuun."

Kehystämisvaikutukset. Tiedon esitystapa (kehystäminen) voi merkittävästi vaikuttaa päätöksentekoon, vaikka taustalla olevat tosiasiat pysyisivät samoina. Tämä vaikutus osoittaa, että mieltymyksemme eivät ole niin vakaita kuin luulemme ja ne rakentuvat usein hetkessä kontekstin perusteella.

Kehystämisen tyypit. Yleisiä kehystämisvaikutuksia ovat:

• Voittojen vs. tappioiden kehystäminen (esim. "90 % selviytymisaste" vs. "10 % kuolleisuusaste")
• Positiivinen vs. negatiivinen kehystäminen (esim. "95 % rasvaton" vs. "5 % rasvaa")
• Aikakehystäminen (esim. lyhyen aikavälin vs. pitkän aikavälin seuraukset)

Kehystämisen vaikutukset:

• Markkinointi- ja mainontastrategiat
• Julkisen politiikan viestintä
• Lääketieteellinen päätöksenteko
• Taloudelliset valinnat

Rationaalisempien päätösten tekemiseksi on tärkeää kehystää ongelmat useilla tavoilla, harkita vaihtoehtoisia näkökulmia ja keskittyä taustalla oleviin tosiasioihin esitystavan sijaan.

9. Riskiasenteiden nelikenttäkuvio

"Riskiasenteiden nelikenttäkuviota pidetään yhtenä prospektiteorian keskeisistä saavutuksista."

Prospektiteoria. Tämä teoria, jonka kehittivät Kahneman ja Tversky, kuvaa, kuinka ihmiset tekevät päätöksiä riskin ja epävarmuuden alla. Se haastaa perinteisen taloustieteen mallin rationaalisesta päätöksenteosta ottamalla huomioon psykologiset tekijät.

Nelikenttäkuvio. Tämä kuvio kuvaa neljä erillistä riskiasennetta perustuen lopputulosten todennäköisyyteen ja siihen, liittyvätkö ne voittoihin vai tappioihin:

1. Suuren todennäköisyyden voitot: Riskin välttäminen (esim. mieluummin varma 900 € kuin 90 % mahdollisuus 1000 €)
2. Pienen todennäköisyyden voitot: Riskin hakeminen (esim. lottolippujen ostaminen)
3. Suuren todennäköisyyden tappiot: Riskin hakeminen (esim. uhkapelaaminen välttääkseen varman tappion)
4. Pienen todennäköisyyden tappiot: Riskin välttäminen (esim. vakuutusten ostaminen)

Riskiasenteisiin vaikuttavat tekijät:

• Todennäköisyyksien painottaminen (pienten todennäköisyyksien ylipainottaminen)
• Tappion välttäminen
• Voittojen ja tappioiden vähenevä herkkyys

Tämän kuvion ymmärtäminen voi auttaa ennustamaan ja selittämään näennäisesti irrationaalista käyttäytymistä eri yhteyksissä, taloudellisesta päätöksenteosta julkiseen politiikkaan.

10. Mentaalinen kirjanpito ja emotionaalinen päätöksenteko

"Mentaaliset tilit ovat eräänlainen kapea kehystäminen; ne pitävät asiat hallinnassa ja hallittavissa rajallisella mielellä."

Mentaalinen kirjanpito. Tämä kognitiivinen ilmiö kuvaa, kuinka yksilöt ja kotitaloudet käyttävät implisiittisesti mentaalisia kirjanpitojärjestelmiä järjestääkseen, arvioidakseen ja seuratakseen taloudellisia toimintoja. Keskeisiä näkökohtia ovat:

• Menojen ja tulojen luokittelu
• Rahan erilainen käsittely sen lähteen tai käyttötarkoituksen perusteella
• Taipumus sivuuttaa vaihtoehtoiskustannukset

Emotionaaliset tekijät. Mentaalinen kirjanpito on voimakkaasti tunteiden vaikutuksen alainen ja voi johtaa näennäisesti irrationaaliseen käyttäytymiseen:

• Haluttomuus myydä sijoituksia tappiolla (dispositioefekti)
• Liiallinen kulutus luottokorteilla samalla kun ylläpidetään säästötilejä
• "Löydetyn rahan" erilainen käsittely verrattuna ansaittuun tuloon

Mentaalisen kirjanpidon vaikutukset:

• Henkilökohtaiset talouspäätökset
• Kuluttajakäyttäytyminen
• Sijoitusstrategiat
• Markkinointi- ja hinnoittelutaktiikat

Tunnistamalla mentaalisen

Last updated: July 17, 2024