Sacred Economics

1. Rahan kehitys: Hyödykkeistä luottopohjaiseen järjestelmään

Raha on sosiaalisten sopimusten, merkitysten ja symbolien järjestelmä, joka kehittyy ajan myötä. Se on, yhdellä sanalla, tarina, joka on olemassa sosiaalisessa todellisuudessa yhdessä lakien, kansakuntien, instituutioiden, kalenterin ja kellonajan, uskonnon ja tieteen kanssa.

Rahan luonne on muuttunut historian saatossa, kehittyen fyysisistä hyödykkeistä abstrakteiksi arvon esityksiksi. Tämä muutos heijastaa yksilöiden, yhteisöjen ja laajemman talouden välisiä muuttuvia suhteita.

• Rahan kehityksen vaiheet:
  1. Hyödykeraha (esim. vilja, karja)
  2. Jalometallikolikot
  3. Jalometalleihin sidottu paperivaluutta
  4. Fiat-raha (valtion liikkeelle laskema, ei hyödykkeisiin sidottu)
  5. Luottopohjaiset digitaaliset valuutat

Kun rahasta on tullut yhä abstraktimpaa, se on saanut voimaa muokata sosiaalisia suhteita ja talousjärjestelmiä. Rahan ymmärtäminen tarinana tai sosiaalisena sopimuksena avaa mahdollisuuden kirjoittaa tuo tarina uudelleen palvelemaan paremmin ihmiskuntaa ja planeettaa.

2. Niukkuuden illuusio yltäkylläisyyden maailmassa

Elämme luonnostaan runsaalla planeetalla, joka on elämää ylläpitävien lahjojen lähde meille kaikille.

Koettu niukkuus on usein keinotekoista, luotu talousjärjestelmillä, jotka hyödykkeistävät ja yksityistävät luonnonvaroja ja ihmisten välisiä suhteita. Tämä illuusio ajaa kilpailua, ahdistusta ja ympäristön tuhoutumista.

• Koetun niukkuuden lähteet:
  • Yhteisten resurssien yksityistäminen
  • Aiemmin ilmaisten hyödykkeiden ja palveluiden rahallistaminen
  • Korkopohjaiset velkajärjestelmät, jotka vaativat jatkuvaa kasvua

Tunnistamalla luonnon ja ihmisen luovuuden synnynnäinen runsaus voimme suunnitella talousjärjestelmiä, jotka edistävät yhteistyötä, anteliaisuutta ja resurssien kestävää käyttöä. Tämä näkökulman muutos on ratkaisevan tärkeä globaalien haasteiden, kuten köyhyyden, eriarvoisuuden ja ekologisen tuhon, ratkaisemiseksi.

3. Korko: Talouskasvun ja varallisuuden keskittymisen juurisyy

Koska korkoa kantava velka seuraa kaikkea uutta rahaa, velan määrä ylittää aina olemassa olevan rahan määrän.

Korko luo kasvupakon taloudessa, sillä enemmän rahaa on jatkuvasti luotava olemassa olevien velkojen ja korkojen maksamiseksi. Tämä järjestelmä johtaa väistämättä:

• Varallisuuden keskittymiseen velkojien käsiin
• Paineeseen muuttaa luonnon- ja sosiaalipääoma rahalliseksi varallisuudeksi
• Taloudelliseen epävakauteen ja toistuviin kriiseihin

Korkopohjainen järjestelmä pakottaa yksilöt ja yhteiskunnat asettamaan lyhyen aikavälin taloudelliset voitot pitkän aikavälin sosiaalisen ja ympäristöllisen hyvinvoinnin edelle. Korkojen roolin uudelleenarviointi talousjärjestelmässämme on ratkaisevan tärkeää oikeudenmukaisemman ja kestävämmän maailman luomiseksi.

4. Negatiivinen korko: Työkalu taloudelliseen vakauteen ja degrowthiin

Negatiivinen korko varannoille ja fyysinen valuutta, joka menettää arvoaan ajan myötä, kääntää koron vaikutukset. Se mahdollistaa vaurauden ilman kasvua, kannustaa järjestelmällisesti varallisuuden oikeudenmukaiseen jakautumiseen ja lopettaa tulevien kassavirtojen diskonttauksen, jotta emme enää ole pakotettuja panttaamaan tulevaisuuttamme lyhyen aikavälin tuottojen vuoksi.

Negatiivinen korkovaluutta voisi perustavanlaatuisesti muokata taloudellisia kannustimia, edistäen:

• Rahan kiertoa sen sijaan, että sitä pantattaisiin
• Sijoittamista pitkäaikaisiin, yhteiskunnallisesti hyödyllisiin hankkeisiin
• Varallisuuserojen vähentämistä

Ottamalla käyttöön järjestelmän, jossa raha menettää arvoaan ajan myötä, voimme kannustaa kulutusta ja investointeja tavoilla, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa ja ympäristöä. Tämä lähestymistapa sovittaa taloudellisen toiminnan luonnon kiertokulkujen, kuten hajoamisen ja uudistumisen, kanssa.

5. Yhteisten resurssien palauttaminen: Kustannusten sisäistäminen ja julkisen varallisuuden palauttaminen

Suuri osa luonnollisista, sosiaalisista ja kulttuurisista yhteisistä resursseista on paikallisia tai bioregionaalisia, ja yhteisiin resursseihin perustuva rahajärjestelmä vahvistaa luonnollisesti paikallista poliittista ja taloudellista itsemääräämisoikeutta.

Ulkoisten kustannusten sisäistäminen on ratkaisevan tärkeää talouden luomiseksi, joka heijastaa todellista arvoa ja suojelee yhteisiä resursseja. Tämä sisältää:

• Resurssien käytön ja saastuttamisen verottaminen
• Ekosysteemipalveluiden arvon tunnustaminen
• Välttämättömien resurssien (esim. vesi, ilma, biodiversiteetti) julkisen omistuksen palauttaminen

Sisällyttämällä taloudellisen toiminnan todelliset kustannukset hintoihin voimme luoda järjestelmän, joka luonnollisesti suojelee ja uudistaa yhteisiä resursseja. Tämä lähestymistapa siirtäisi taloudellisia kannustimia kohti säilyttämistä, palauttamista ja yhteisten resurssien kestävää käyttöä.

6. Paikallistaloudet: Yhteisöjen vahvistaminen ja globaalin riippuvuuden vähentäminen

Kun yhteisöt ovat hajonneet ympäri maailmaa, ihmiset kaipaavat paluuta paikallistalouksiin, joissa tunnemme henkilökohtaisesti ne ihmiset, joista olemme riippuvaisia.

Paikallistaminen edistää resilienssiä ja yhteyttä:

• Vähentämällä riippuvuutta globaaleista toimitusketjuista
• Vahvistamalla yhteisön siteitä ja sosiaalista pääomaa
• Kannustamalla monimuotoisia, paikkaperustaisia taloudellisia ratkaisuja

Paikallisvaluutat ja yhteisöpohjaiset taloudelliset aloitteet voivat olla keskeisessä roolissa alueellisten talouksien elvyttämisessä. Siirtämällä painopisteen globaalista kilpailusta paikalliseen yhteistyöhön voimme luoda vakaampia ja tyydyttävämpiä taloudellisia suhteita.

7. Sosiaalinen osinko: Perustarpeiden turvaaminen ja merkityksellisen työn edistäminen

Tuhansien vuosien teknologinen kehitys on tehnyt elämän välttämättömyyksien tuotannosta äärimmäisen helppoa. Nämä edistysaskeleet, esi-isiemme lahja, tulisi olla koko ihmiskunnan yhteistä omaisuutta.

Yleinen perustulo tai sosiaalinen osinko tunnustaa, että:

• Perustarpeet voidaan täyttää minimaalisella ihmistyöllä
• Jokaisella on oikeus osaan yhteisestä teknologisesta perinnöstämme
• Vapautuminen selviytymisen ahdistuksesta mahdollistaa luovemman ja merkityksellisemmän työn

Sosiaalisen osingon toteuttaminen voisi vapauttaa ihmiset epämiellyttävistä töistä ja antaa heille mahdollisuuden harjoittaa työtä, joka todella hyödyttää yhteiskuntaa ja ympäristöä. Tämä muutos voisi johtaa taiteen, tieteen, hoivan ja ympäristönhoidon kukoistukseen.

8. Lahjakulttuuri: Anteliaisuuden ja ei-kasaamisen elvyttäminen

Täysin vastaanottaminen tarkoittaa, että asetat itsesi vapaaehtoisesti velvollisuuden asemaan, joko antajaa tai yhteiskuntaa kohtaan. Kiitollisuus ja velvollisuus kulkevat käsi kädessä; ne ovat saman kolikon kaksi puolta.

Lahjataloudet edistävät yhteisöllisyyttä ja runsautta:

• Kannustamalla anteliaisuutta ja vastavuoroisuutta
• Vähentämällä rahallisten transaktioiden tarvetta
• Rakentamalla sosiaalisia siteitä ja luottamusta

Lahjakulttuurin käytäntöjen elvyttäminen voi auttaa vastustamaan modernin rahatalouden eristäviä vaikutuksia. Omaksumalla antamisen ja vastaanottamisen sosiaalisina tekoina voimme luoda vahvempia yhteisöjä ja vähentää riippuvuuttamme persoonattomista markkinatransaktioista.

9. Pyhä sijoittaminen: Varallisuuden kohdistaminen yhteiskunnalliseen ja ympäristölliseen hyvään

Varallisuuden haltijoille, kutsun teitä ajattelemaan, mitä voitte luoda kollektiivisen inhimillisen toiminnan kautta. Tai, kuinka voitte käyttää rahaa kauneimmalla mahdollisella tavalla?

Tietoinen varallisuuden käyttö sisältää:

• Sijoittamista hankkeisiin, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa ja ympäristöä
• Pitkäaikaisten vaikutusten huomioimista lyhyen aikavälin voittojen sijaan
• Varallisuuden käyttämistä positiivisen muutoksen työkaluna

Uudelleenmäärittelemällä sijoittaminen kauneuden luomisen ja positiivisen muutoksen edistämisen keinona voimme ohjata taloudellisia resursseja globaalien haasteiden ratkaisemiseen ja oikeudenmukaisemman ja kestävämmän maailman luomiseen.

Viimeksi päivitetty: January 25, 2025